Helteinen kesäretki Jorpulipäälle Nattasia katsomaan

Koen suurta kiitollisuutta voidessani asua ja työskennellä upeissa maisemissa luonnon ja erämaan keskellä. Helteisen viikon jälkeen lähdin vapaapäivänä kohti Iso Tankavaaraa eli Jorpulipäätä ja huipulle päästyäni miltei herkistyin Urho Kekkosen kansallispuiston yli levittäytyvän maiseman edessä.

Hopiaoja, joka virtaa Tankavaaran kultakylän läpi ja jossa kultaakin kaivetaan kiemurteli ohuena sympaattisen metsäisen nuotiopaikan ohi Tankavaaran Geologisen polun varrella. Tämä nuotiopaikka tuli jo pian vastaan reitilläni, mutta istuin tovin vain auringossa kuunnellen ohi kirmaavan puron ääntä ja hengittäen suolta ja neulasilta tuoksuvaa ilmaa.

Jorpulipäälle johdattavat ensin pitkät pitkospuut suon halki mikäli reitin kiertää vastapäivään. Taakse kannattaa vilkuilla sillä maisemat ovat hienot. Myös Pikku Tankavaara kohoaa maisemassa.

Jorpulipään huipulta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat Urho Kekkosen kansallispuistoon ja Nattas-tuntureille. Yläpuolella näkyy terävät huiput Suku-Nattanen ja Terävä-Nattanen. Alemmassa kuvassa puolestaan tunturijonon ensimmäinen ja helpon päiväretken kohde Pyhä-Nattanen, josta kämppikseni Rinkkaputki-blogin Anne kirjoitti jutun. Oltiin samana päivänä liikkeellä ja varmaan samaan aikaan huipuilla katselemassa ”toisiamme” horisontissa.

Jorpulipään laella tuuli kuten lähes aina, mutta helteisenä päivänä se tuntui vilvoittavan juuri sopivasti eikä lisävaatetta kaivannut. Istahtaessani hauskalle kivistä rakennetulle pöydälle miltei herkistyin siinä Nattasia katsoessani kun tajusin, että ihan oikeasti nyt minä asun täällä. Erämaan keskellä.

Jorpulipäältä laskeuduin takaisin reitille ja jatkoin matkaa Koiranjuomalammen laavulle, joka on ihana pysähdyspaikka kivikkoisessa tunturissa. Sympaattinen lampi näytti kutsuvalta hellepäivänä, mutta en lähtenyt vielä testaamaan kuinka kylmää vesi mahtaa olla. Koiranjuomalammen läheisyydessä on hienon näköistä kivikkoa ja kurun tapaista muodostelmaa, jota tekisi mieli tulla joku päivä ihan ajan kanssa tutkimaan.

Jorpulipäälle pääsee myös talvella Tankavaaran kultakylästä lähtevää talvireittiä pitkin. Talvisen kertomuksen Jorpulipään valloituksesta voit lukea täältä.

Kesällä Jorpulipäälle johdattaa Tankavaaran Geologinen polku, jonka alkupiste on entisen Koilliskairan Luontokeskuksen pihassa ja josta myös muut Tankavaaran luontopolut lähtevät. Kartalla luontokeskuksen piha ja polkujen lähtöpiste näkyy tässä.

Saapuminen:

Julkisilla
Rovaniemeltä ja Ivalosta ajaa päivittäin useita linja-autoyhteyksiä, jotka kuljettavat aivan Tankavaaran Kultakylän ohi. Tankavaaran pysäkin nimi on Tankavaara th ja pysäkki on kylän vieressä 4-tien varressa. Luontopoluille halutessasi käänny Kultamuseon kylttien mukaisesti, jolloin Kultakylä ja ravintola- sekä majoituspalvelut jäävät vasemmalle. Entinen luontokeskus on Kultamuseon takana, ja sen pihasta lähtevät luontopolut opasteineen.

Aikataulut ja reitit.

Omalla autolla
Tankavaara on 4-tien varressa etelästä tultaessa noin 10 kilometriä Vuotson kylän jälkeen. Rovaniemeltä ajomatka on noin 2,5 tuntia ja Sodankylästä tunnin verran. Pohjoisesta päin tultaessa Ivalosta on matkaa 60 kilometriä ja Saariselän paikkeilta kolmisenkymmentä. Auton voi pysäköidä joko Tankavaaran ravintolan Wanha Waskoolimies eteen tai Kultamuseon pysäköintipaikalle. Molemmista on lyhyt matka luontopoluille.