Syksyllä löysin hyvän mustatorvisienipaikan, keräsin torvisienet talteen ja kuivasin ne myöhempää käyttöä varten. Olen melko uusi sienien ystävä, enkä edelleenkään vaan pidä sienten koostumuksesta, mutta yritän aina silloin tällöin totutella. Mustatorvisieni on siitä kiva, että ohkutmaltoisena sen saa kuivattuna muserrettua ruoan sekaan, jolloin koostumusta ei ole, mutta saa nauttia herkullisesta mausta!
Tällä kertaa testasin sienipiirakkaa, mutta jätin sienet itsensä kokoisiksi, joten tässä sai taas siedättyä siihen jännään koostumukseen. En ole koskaan käyttänyt kuivattuja sieniä, joten hetken mietittyäni kuinka lähestyisin asiaa, päätin imeyttää niihin nestettä pannulla kasvisten seassa. Epävegaanista tässä reseptissä on kananmunat ja parmesaani. Vegaanista parmesaania ja muutakin juustoa löytyy, mutta kananmunan käytön suhteen en tiedä kuinka menetellä piirakoitten kanssa.
Tarvitset:
Takina, käytin Myllyn paras valmista ruis-kaura piirakkataikinaa. Itsetehty taikina tietysti aina paras!
Mustatorvisieniä, minulla oli kuivia ehkä noin 50g
Kevätsipulin varsia pari
Tuoretta persiljaa silputtuna kourallinen
2dl ruokakermaa, minulla oatlyn maustamaton kaurakerma
Loraus maitoa (1dl), käytin alpron soijamaitoa
Noin desi parmesaanijuustoa raasteena
3 kananmunaa
Suolaa ja pippuria
(Lisäksi heitin piirakkaan parsakaalin jämät ja jääkaapista löytyneet herkkusienet)
Taikinan sulaessa (pakaste) kuullotin voissa pilkotut sipulit ja parsakaalin sekä herkkusienet. Lisäsin kuivatut mustatorvisienet pannulle sekä hieman vettä sen mukaan, mitä sienet imivät nestettä. Paistelin seosta hetken ja maustoin suolalla ja pippurilla.
Erilliseen kulhoon sotkin kaurakerman, maidon, kananmunat, persiljan, suolan ja pippurin. Lisäsin raastetun parmesaanin sekä pannulta sieni-kasvisseoksen.
Painelin valmiin taikinan vuokaan ja sen reunoille ja kaadoin täytteen keskelle. Lisäsin päälle vielä vähän lisää persiljaa ja parmesaania ja sitten uuniin alatasolle noin 200 asteeseen 35 minuutiksi.
Piirakasta tuli erinomaista, tämä Myllyn paras taikina on myös ainoita mielestäni hyvän makuisia valmiita taikinoita, joten sen suhteen voi joskus laiskotella. Sienten koostumus oli sienimäinen, mutta halutessaan sienet olisi voinut pilkkoa pienemmiksikin. Mustatorvisienen maku muutoin on taivaallinen!
