Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsee Haapaniemen päässä pitkulaisen muotoinen saari nimeltään Iso Haapasaari. Saaren luonto on monimuotoista ja arvokasta ja sinne onkin perustettu luonnonsuojelualue sekä luontopolku.
Polulla on pituutta vajaat kolme kilometriä ja se kulkee vaihtelevasti lehtimetsissä sekä kallioilla mäntyjen katveessa. Reitin varrella on yksi tulipaikka. Puolivälissä saarta polku haarautuu oikoreitille suoraan tulipaikalle saaren halki. Itse saari ei ole kuin reilun kilometrin mittainen pituudessaan ja leveyttä saarella on enimmillään vain 200 metriä, joten polkua talsiessa on Päijänne kokoajan vierellä, joskin tähän aikaan vuodesta vielä jäässä.
Jyväskylän kunnan sivu Iso-Haapasaaren luontopolusta.
Näin aikaisin kevättä maasto on vielä osin luminen ja mutainen, joten kengiksi kannattaa valita sellaiset hyvät, jotka saavat likaantua ja pitävät ehkä vettäkin. Nyt kun puissa ei vielä ole lehtiä on luontopolulla melko karun näköistä, mutta voi vain kuvitella kuinka vehreä saari on kesäaikaan. Retkipaikka -verkkomediassa on hyvä juttu paikasta kesällä.
Luontopolun opastetauluissa mainitaan käpytikasta, joka pesii saaressa ja kuulimmekin tikan äänen kun se oli työn touhussa saaren metsikössä. Lisäksi reitillä kerrotaan paikan kasvillisuudesta, puulajeista ja maaston muotojen synnystä.
Koirakaverit ovat tervetulleita Haapasaareen, mutta koska se on luonnonsuojelualuetta on karvaiset ystävät pidettävä täällä kytkettynä vaikka muita ihmisiä ei paikalla olisikaan. Lisäksi koirien kiinnipitoaika on maaliskuun alusta elokuun loppuun asti. Lisätietoa koirien kanssa retkeilystä ja säännöistä löytyy Luontoon.fi -sivustolta.
Suuri osa polusta on helppokulkuista leveää kävelyuraa ja satunnaisesti kivisempää sekä juurakkoisempaa etenkin nousujen ja laskujen kohdalla. Reitti tuntuu helppokulkuiselta eikä nousut ole kovinkaan jyrkkiä. Pohjoispäädyssä saarta löytyy hieno kalliolohkare, josta on ihan jyrkkä pudotus alas rantaan.
Saarta kiertäessä vastapäivään tullaan lopulta Haapasaaren tulipaikalle, joka sijaitsee saaren länsirannalla. Tulipaikalla on nuotiota varten paikka, mutta ei esimerkiksi puuhuoltoa tai -vajaa, joten kannattaa ottaa puita matkaan mikäli haluaa nautiskella nuotiosta. Tietysti maastopalovaroitukset huomioiden.
Näin kevätaikaan sulava lumi paljastaa maasta kaikenlaista moskaa, mutta oli mukava huomata, ettei luontopolun varrella tai nuotiopaikalla juuri ollut roskia. Siellä olikin opastekyltti, joka muistutti roskattomasta retkeilystä ja pitäisi se ymmärtääkin, että pois jaksaa kyllä viedä kaiken minkä retkelle on kantanutkin.
Haapasaaren luontoreitillä ei ole jätehuoltoa eikä sen vuoksi esimerkiksi roskiksia, mutta vaikka joissakin luontokohteissa saattaa ollakin minusta on parempi retkeillä aina sillä periaatteella, ettei jätä mitään jälkeensä.
