Vihdoin tein päiväretken Sompion luonnonpuiston kuuluisalle Pyhä-Nattasen tunturille. Vaikka olen jo kohta puolisen vuotta täällä Tankavaarassa majaillut, ei ole tullut mahdollisuutta vielä käydä Nattasilla, jotka ovat Tankavaarasta vain puolen tunnin ajomatkan päässä.
Talvella kohde onkin saavuttamattomissa, sillä paikalle vievää metsäautotietä ei aurata, ja aivan keväällä ei kannata koittaakaan ajaa mutaista tietä. Mikäli Nattaset haluaa kokea talvella, yksi oiva suositus on kiivetä Tankavaaran Jorpulipäälle niitä ihailemaan maisemasta!
Pyhä-Nattanen kohoaa luontopolkuineen Sompion luonnonpuiston länsiosassa. Itse Pyhä-Nattasen huiputus on suuntaansa 2 kilometrin mittainen ja sille pääsee Vuotson kylästä lähtevän Sompiojärventien varresta. Huipulta voi kuitenkin jatkaa eteenpäin rengasreittiä pitkin 7 kilometrin pituisen Pyhä-Nattasen luontopolun, jonka varrella on sopivasti laavu evästaukoa varten.
Luonnonpuistossa saa liikkua ainoastaan merkityillä reiteillä
Reitti kulkee alkuun pitkospuita pitkin, mutta hyvin pian se lähtee nousuun kivistä polkua pitkin.
Sompion luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityillä reiteillä, jotta luonnonpuiston luontoa voidaan suojella. Sompiossa onkin runsas lintu- kasvi- ja eläinkunta, minä bongasin ainakin tiltaltin sekä pajulinnun tai Lapin uunilinnun. Jälkimmäisestä en ole aivan varma, ehkä se oli pajulintu.
Välistä kuitenkin näkee kuinka polku on lähtenyt elämään runsaiden kävijämäärien johdosta ja edessä saattaakin olla jopa kolme tampattua uraa. Kevään aikaan kun maa on vielä märkää on parempi odottaa, sillä luultavasti polut ovat alkaneet levitä juuri siksi kun kävijät kiertävät märimpiä paikkoja.
Nousu ei ole pitkä ja pian edessä häämöttää jo laki sekä Palovartijan tupa. Aivan ennen huippua maasto muuttuu hankalakulkuisemmaksi rakkakivikoksi. Huipulla louhikko muuttuu laakeammiksi kiviksi, joilla tekisi mieli tassutella avojaloin.
Mökki on ollut aikaisemmin autiotupana, mutta nykyisellään se palvelee retkeilijöitä päivätupana ja levähdyspaikkana. Huipulla usein tuulee, joten minäkin hain hetkeksi suojaa tuvan sisällä.
Metsäsaamelaisten pyhä paikka
Metsäsaamelaiset uskoivat luonnonhenkiin, joiden olinpaikkoina pidettiin seitoja, erikoisen näköisiä kiviä tai puupylväitä. Monien Pyhä -etuliitteisten tunturien ja järvien tapaan myös Pyhä-Nattanen on ollut metsäsaamelaisten palvoma pyhä paikka.
Pyhä-Nattasen vaikuttavin nähtävyys upean näköalan lisäksi on huipulla kohoavat toori -kivimuodostelmat. Toorit ovat syntyneet graniitin lohkeillessa suorakulmaisesti muodostaen kookkaita kivipahtoja. Korkeimmillaan toorit ovat kymmenenkin metriä korkeita ja vaikuttavan näköisiä. Onkohan nämä tooripahdat luonnonhenkiä täynnä?
Nattastuntureiden graniitti on niin kovaa kiveä, että näiden tuntureiden huiput eivät ole pyöristyneet jääkauden vaikutuksen alla vaan jääneet Nattasille tunnusomaisiksi terävähuippuisiksi. Alemmassa kuvassa näkyvät vasemmalta oikealle Seinätunturi, Terävä-Nattanen ja Suku-Nattanen.
Oitis kun nousin huipulle en ihmetellyt lainkaan miksi paikkaa on pidetty pyhänä. Oli se sen verran vaikuttava. Vaikka Pyhä-Nattanen ei ole kovin korkea on uskomattomat tooripahdat sekä kaukaisuuteen levittäytyvä maisema huikean näköisiä. Tätä on tituleerattu myös Suomen yhdeksi kauneimmista paikoista, eikä suotta!
Rengasreittinä Pyhä-Nattasen luontopolku on hieno ja antoisa, mutta lasku eri reittiä kuin tullessa on huomattavasti haastavampi järkälemäisten lohkaireiden takia kun merkitty reitti kulkee välillä aivan keskeltä kivikkoa. Itse jouduin laskeutumaan välistä pyllymäkeä ja sivuttain mahalteni, kun kivet olivat niin suuria ja epätasaisia.
Retkellä oli hauska bongailla erilaisia kukkia. Metsätähti kukki iloisesti korkeammalla tunturin rinteessäkin sekä alhaalla näkyi ainakin suopursua sekä suokukkaa.
Loppupuolella saavuin ihastuttavalle Nalijoen laavulle pitämään taukoa rankasta kivikkokiipeilystä. Laavun yhteydessä on huussi ja puuvaja. Se sijaitsee metsäisissä maisemissa pienen solisevan puron tuntumassa.
Sompion luonnonpuistossa ei sovi yöpyä missään muualla kuin Sompiojärven leirintäalueella, mutta evästelyyn tai muuten vain taukopaikaksi tämä laavu käy erinomaisesti.
